Varkauden 1800-luvun teollista maailmaa tutkimassa – osa 1: kirjallisuus luo pohjan

Hankkeemme kannalta Varkauden ”vanhemmalla ajalla” korostuvat teollisissa vaiheissa ensin Gustaf Wreden vähemmän onnistuneet yritykset raudanvalmistuksessa ja jalostamisessa. Nämä hankaluudet Paul Wahl vanhempi ja Erik Längman sittemmin itselleen perivät. Sahalaitoksen kehittämisen ja konepajateollisuuden perustamisen myötä Paul Wahl & Co:n omistuksessa pienestä ”Varkauden ruukista” kasvoi 1800-luvun jälkipuoliskolla ”Varkauden tehdas”, merkittävä eri teollisuudenaloja käsittänyt laitos. Kehitystä vauhditti erityisesti laivanrakentamisen aloittaminen 1860-luvulla.

Olen syksyn 2020 ja kevään 2021 mittaan laatinut tekeillä olevaan teokseemme alustavia päälukuja varkautelaisen puunjalostus- ja metalliteollisuuden innovaatioprosesseista ja teollisesta ammattitaidosta 1800-luvun alusta vuoteen 1909, jolloin Varkaudessa ohjan otti pitkäksi aikaa käsiinsä A. Ahlström Oy. Tässä blogikirjoituksessa kerron tutkimusprosessista tutkimuskirjallisuuden hyödyntämisen osalta. Kirjoituksen toinen, alkuperäisaineistojen valintaa ja käyttöä käsittelevä osa ilmestyy myöhemmin toukokuussa 2021.

Alusta saakka meille on ollut tiedossa hankkeemme tehtävänasettelun haasteellisuus nimenomaan 1800-luvun osalta. Tarjolla on kyseiseltä ajalta niukasti, jos ollenkaan sellaista Varkauden teollista elämää käsittelevää lähdeaineistoa, joka tarjoaisi suoraa, työekonomisesti ja aikataulullisesti järkevästi kerättävää dataa hankkeessa tutkimistamme ilmiöistä.

Tutkimuksentekoon kuuluukin tosiasioiden tunnustaminen. Olemme visioineet hankkeen tutkijoiden kanssa tulevaisuudessa siintävän kirjamuotoisen tutkimusjulkaisumme rakennetta jo sellaiseksi, että ensimmäistä sataa vuotta tullaan väistämättä käsittelemään selvästi pienemmässä sivumäärässä kuin seuraavaa, nykypäivää lähestyvää ajanjaksoa. Miten sitten tutkia aihetta, kun sitä suoraan käsittelevää alkuperäisaineistoa on niukasti?

Olen kartoittanut 1800-luvulta löytyviä hankkeen tutkimusteemoja lähtökohtaisesti tutkimuskirjallisuuden kautta, ja löydöksieni perusteella laatinut raakakäsikirjoitusta eri toimialat omiin päälukuihin jaotellen. Tieteellisen historiantutkimuksen ytimessä on aina nimenomaan alkuperäisaineiston käyttö, joten ensi alkuun tämä lähestymistapa voi kuulostaa historiikin tai yleisteoksen kirjoittamisen metodilta.

Varkauden tapauksessa lähestymistapa on kuitenkin tutkimuksellisesti hedelmällinen, koska alueen historiasta, myös sen teollisesta menneisyydestä, löytyy varsin paljon kirjallisuutta, joiden avulla olen voinut päästä kiinni erityisesti Varkauden teollisuuden kehittymiseen ja uudistuksiin sekä teollisuudessa työskennelleisiin ihmisiin, heidän ammatteihinsa.

Esimerkkeinä tästä tutkimuskentästä mainittakoon Hannu Soikkasen Varkauden historia (1963), Evert Laineen vuoriteollisuutta käsittelevät teokset, joissa Varkauskin on saanut oman sijansa (1948, 1950, 1952), Tapio Kautovaaran kirjamuotoon painetut lehtikirjoitukset Varkauden historiasta (1997, 2008) tai vaikkapa Jouni Yrjänän väitöskirja, joka käsittelee Erik Längmania (2009).

Olennaista on, että kyseinen Varkaus-kirjallisuus perustuu alkuperäislähteisiin, esimerkiksi ”tehtaan arkiston” antiin, tilastoaineistoihin tai vaikkapa vuorihallituksen tai senaatin talousosaston aineistoihin. Monitahoista Varkautta käsittelevää alkuperäisaineistoa on tällöin voitu hankkeen puitteissa rajata ulos, muun muassa edellä mainittujen valtionhallinnollisten aineistojen osalta.

Kun pohja on ensin luotu tukevaksi Varkaus-kirjallisuudella, on sen jälkeen yleisempi tutkimuskirjallisuus mahdollistanut syventämisen ja taustoittamisen erityisesti eri teollisuudenaloja ja ammattiryhmiä koskien. Vaikka esimerkiksi teollisuutta koskeva historiantutkimus on perinteisimmillään ollut yritysten toimintaa itsessään tarkastelevaa taloushistoriaa, jossa varsinkaan teollisuuden työntekijät eivät pahemmin näy, käsissäni ovat kuluneet muun muassa Jorma Ahvenaisen Suomen sahateollisuuden historia (1984) tai Timo Myllyntauksen, Karl-Erik Michelsenin ja Timo Herraisen Teknologinen muutos Suomen teollisuudessa 1885-1920 (1986). Modernimpaa näkökulmaa teolliseen työhön on tarjonnut esimerkiksi Juuso Marttilan artikkeliväitöskirja Työ teollistumisen ja arjen rajapintana. Strömforsin ja Ramnäsin rautaruukkiyhteisöt 1880–1950 (2014).

Yleisempää taustakirjallisuutta on hyödynnetty myös muissa aiheissa, esimerkiksi pohtiessani ammatti- ja insinöörikoulutuksen kehittymistä. Myös elämäkertakirjallisuus on ollut avuksi – esimerkiksi Martti Myllylän kirjoittama Albert Krank. Varkautelainen laivanrakentaja (1990), samoin kuin monia muita aiheita ja näkökulmia koskeva tutkimuskirjallisuus. Työläintä historiallisen kuvan rakentamisessa tutkimuskirjallisuuden pohjalta on se, että aikaisempia tutkimuksia on joutunut lukemaan moneen kertaan ja tarkasti, koska hankkeessa tarkasteltavia teemoja käsitellään niissä usein hyvin niukasti. Monesti olen joutunut tulkitsemaan, että tämä ja tämä asia kertoo jostain meitä hankkeessa kiinnostavasta asiasta vähintäänkin epäsuorasti tai että, koska asia oli tavalla x muualla, niin tietyllä perusteella se pätisi myös Varkauteen. Valtavaa tietomassaa on samalla pitänyt rajata tarkastelun ulkopuolelle.

Tutkimuskirjallisuuteen tukeuduttaessa aineiston rajaaminen on haasteellista, sillä aina voisi löytyä vielä se yksi todella hyvä suomalainen tai ruotsalainen ”sahagradu” tai etnologinen tutkimus ruukkiyhteisöstä, jotka tarjoaisivat todella hyvää tietoa juuri hankkeemme aihepiireistä. Kirjallisuusmassan upottaviin soihin ei kuitenkaan lopullisesti jumiudu, sillä historiantutkijan ammattitaitoon kuuluu kirjallisuudesta löytyneen tiedon vähittäisen saturoitumisen ja toisteisuuden havaitseminen. Tällöin tietää, että on aika siirtyä eteenpäin.

Vaikka tutkimuskirjallisuuden etsiminen ja hyödyntäminen käsikirjoituksen täsmennystä vaativissa paikoissa jatkuu varmasti koko hankkeen keston ajan, niin alkutalvesta 2021 lähtien katseeni on kääntynyt hankkeelle hedelmällisiin alkuperäisaineistoihin. Niistä tarkemmin tämän blogikirjoituksen toisessa osassa.

– Pasi Saarimäki – 3.5.2021

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: